Piano

PIANO JA VAPAA SÄESTYS (VAPS)

Pianonsoitto sopii harrastukseksi kaikille siitä kiinnostuneille. Pianonsoiton ohjelmisto on laaja ja sieltä löytyy soitettavaa jokaiselle. Pianonsoitto kehittää motoriikkaa, hahmotuskykyä, rytmitajua, sorminäppäryyttä, mieleenpainamista, koordinaatiokykyä ja ennenkaikkea se tuo sisältöä elämään musiikillisen nautinnon kautta.

Soittotaidon kehittäminen on pitkällinen prosessi, johon sekä oppilas että opettaja sitoutuvat yhdessä.

Piano on mukava instrumentti aloittaa, sillä alusta asti päästään soittamaan ihan oikeita kappaleita – ensin vaikkapa tuttuja lauluja korvakuulolta.

Erilaiset pianon äänet syntyvät huopapäällysteisten vasaroiden lyödessä soittimen sisälle jännitettyjä metallikieliä. Senpä takia pianoa voidaan ajatella ei vain kosketinsoittimena vaan myös kielisoittimena tai jopa lyömäsoittimena.

Pianolle on olemassa valtavasti ohjelmistoa monenlaiseen makuun ja taitotasoon. Vaikka piano nykyisessä muodossaan on vasta parisensataa vuotta vanha, löytyy sille sopivaa soitettavaa peräti 1600-luvulta asti, sillä pianoa edeltäneille kosketinsoittimille sävellettyä musiikkia soitetaan nykyisin myös pianolla.

Laajan klassisen ohjelmiston lisäksi pianolle on tehty esimerkiksi monentasoisia sovituksia elokuvamusiikista, ja vapaalla säestyksellä on mahdollista soittaa vaikkapa jazzia tai poppia.

Soolosoiton lisäksi pianoa käytetään kamarimusiikissa ja säestyssoittimena. Halukkaille pyritäänkin järjestämään mahdollisuuksia soittaa esimerkiksi nelikätisiä toisten pianistien kanssa. Orkesterille sävelletyt pianokonsertot ovat todella upean kuuloisia! Niissä tulee esille klassikkosäveltäjien, kuten Mozartin, Beethovenin, Mendelssohnin tai Tsaikovskin uskomattomat musiikilliset lahjat sekä kyky tuoda kauneutta esille ja toisaalta ne ovat oikeita pianistin taidonnäytteitä soittotaidon suhteen.

Ukko Nooasta nopeisiin juoksutuksiin

Pianonsoitto aloitetaan usein 6 –8-vuotiaana, mutta aiemminkin voi hyvin aloittaa, jos lapsi pystyy keskittymään järjestelmälliseen uuden asian opetteluun muutamaksikin minuutiksi kerrallaan ja noudattamaan ohjeita.

Vähitellen edetään taso tasolta kohti uusia haasteita ja pianosta voi löytää upeiden sävellysten helmeilevät sävelet tai kokeilla itse improvisoida omannäköistä musiikkia.  Soittotekniikkaa voi kehittää etydien ja sormiharjotusten avulla niin saa tarkkuutta ja selkeyttä soittoon sekä toimivuutta esimerkiksi nopeisiin juoksutuksiin ja muihin haastaviin kohtiin.

Tunneilla opetellaan musiikin hahmottamista, nuotinlukua, soittotekniikkaa ja tulkintaa kappaleiden soittamisen lisäksi erilaisten harjoitusten avulla. Tutustutaan myös vapaaseen säestykseen ja improvisaatioon.

Harjoittelua varten kotoa tarvitsisi löytyä jonkinlainen harjoitussoitin. Oikea piano on suositeltavin vaihtoehto, mutta myös laadukas sähköpiano käy ainakin alkuun, kunhan siinä on oikean pianon kosketusta jäljittelevä kosketus. Pianoja voi käytettynä saada hyvinkin edullisesti, ja virityksen piano tarvitsee yleensä noin kerran vuodessa.

Tervetuloa soittamaan pianoa! 

VAPAA SÄESTYS (VAPS)

Vapaa säestys; nimi, joka annettiin noin 60 vuotta sitten, on vähän hassu, eikä kuvaa kovinkaan hyvin oppiainetta. Ei se ole täysin vapaata eikä pelkkää säestystäkään. Pianon vapaassa säestyksessä on kyse erilaisiin musiikin tyyleihin tutustumisesta korvakuulolta ja sointumerkeistä soittaen, sekä myös nuotteja apuna käyttäen.

Tunneilla opitaan komppaamaan erilaisilla tyyleillä sointumerkkejä apuna käyttäen, sekä yhdistämään niihin myös melodiansoitto. Tunnit räätälöidään jokaisen iän, taitotason ja tarpeiden mukaiseksi. Voit esimerkiksi soittaa pianolla suosikki pop-kappaleitasi tai opetella vaikkapa humpansoiton salat. Helpoimmillaan pienten soittajien kanssa vasen käsi voi soittaa pelkkää bassoääntä ja oikea melodiaa.

Komppaamalla alkuun

Alkuun pääsee hyvin myös komppaamalla parilla perussoinnulla tuttuja lauluja opettajan tai oppilaan laulaessa tai soittaessa melodiaa mukana. Taitotason karttuessa sukelletaan syvemmälle sointujen ja harmonioiden maailmaan; opitaan hahmottamaan rikkaampaa sointumaailmaa ja säestämään/melodian kanssa soittamaan tuttuja (ja tuntemattomiakin) lauluja täysin korvakuulolta sekä nuotteja apuna käyttäen.

Musiikin eri tyylilajeihin tutustumalla korva myös kehittyy hahmottamaan, millainen komppaustyyli sopisi mihinkin kappaleeseen ja tätä myöten myös oppilaan oma luovuus pääsee valloilleen. Vapaa säestys on siis sittenkin aika vapaata; se antaa oppilaalle vapauden irroittautua siitä, että pitäisi soittaa jokainen sävel, niinkuin se on nuottiin merkattu.

Vapaus tulee siitä, että samankin kappaleen voi soittaa hyvinkin monella eri tapaa, käyttäen erilaisia rytmityksiä, sointuja ja improvisaatiota, eli omasta päästä sen hetkisen fiiliksen mukaan musiikin tuottamista.