Viulu

Heidi knuters, marja rouvali

Tavallisessa viulussa on neljä kieltä ja ne viritetään kvintin välein. Viulu on jousisoitinperheen korkeaäänisin soitin.  Alttoviulu on taas rakenteeltaan samanlainen kuin viulu, mutta kooltaan isompi ja viritykseltään matalampi.

Viulua soitetaan jousella, jonka jouhet ovat hevosen häntäjouhia tai sitten sormella näppäilemällä, eli pizzicatona. Sana tulee italiankielestä, kuten hyvin moni muukin musiikkitermistä. Esimerkkinä voisi vaikka mainita sanan tutti, joka ei todellakaan tarkoita vauvan tuttia, vaan sitä, että KAIKKI soittavat tai tekevät jotain yhdessä. Toinen hassu sana on piano, joka tarkoittaa tietenkin soitinta, mutta myös sitä, että soitetaanpa ihan hiljaa.

Viulu on mukava ja sosiaalinen soitin. Sillä voi soittaa yksin, yhdessä säestäjän kanssa, ryhmässä tai isossa sinfoniaorkesterissa. Viulu on kevyt ja  kuljettaa mukana ja nykyisin on tosi trendikkäitä viulukoteloita eri muodoissa,väreissä ja materiaaleissa.

Viulu taipuu tangoon, kansanmusiikkiin, jazziin, klassiseen ja ihan mihin tahansa musiikkiin haluatkin sen kanssa mennä.

Piano, piano! Hys, hys!

Viulunrakentajat

Viulu kehittyi tiettävästi jo 1500-luvulla Pohjois-Italiassa, missä ensimmäiset viulunrakentajat olivat Amati ja Gasparo da SaloCremonan kaupungista muodostuikin korkearasoinen viulunrakennuksen keskus. Merkittävimpiä viulunrakentajia olivat Amati, Guarnerius ja Antonio Stradivari 1648 – 1737, joka oli näistä kuuluisin. Hänen viulujaan on tiettävästi säilynyt nykyaikaan noin 650 kappaletta.

Ennätyshinta, reilut 11 miljoonaa euroa, vuonna 1721 valmistuneesta Stradivariuksesta maksettiin vuonna 2011 Tarsion huutokauppahuoneella Lontoossa. Koko huutokauppahinta ohjattiin samana vuonna Japanin maanjäristyksen ja tsunamin uhrien auttamiseen.

Viulun valinta & aloitusikä

Tavallisen aloittelijan viulun saa huomattavasti halvemmalla. 500 – 1000 eurolla saa jo koko paketin, mihin sisältyy viulu, jousi ja kotelo.

Opettajat auttavat mielellään hyvän viulun hankinnassa ja opastavat oikean koon arvioinnissa. Viulujahan on montaa eri kokoa soittajan koon mukaan.

Pienin viulu on 1/16 viulu, jota voi soittaa 3 – 4 vuotias. Mielestäni näin nuoren paikka tosin on vielä muskarissa tai meillä olevassa Multi-Instrussa. Viulun opiskelu alkaisi vähän myöhemmin, 5 – 9 vuoden iässä.

Muita viulukokoja ovat 1/10, 1/8, 1/4, 1/2, 3/4 ja sitten 4/4, eli normaalikokoinen viulu.

Hauskoissa sävelissä on vuokrattavana kaiken kokoisia viuluja, joten oman instrumentin hankinta ei ole välttämättä tarpeellista.

Viulunsoiton voi aloittaa myös aikuisena

Viulunsoittomielletään vaikeaksi, vaikka se ei ole sen vaikeampaa kuin muidenkaan instrumenttien soitto. Tosin se vaatii keskittymiskykyä, pitkäjänteisyyttä ja tarkkaa sävelkorvaa, mutta nämäkin taidot kehittyvät soittotunneilla ajan kanssa. Oikeastaan ainoa edellytys on halu oppia soittamaan. Minkä ikäinen oletkin, tartu rohkeasti viulua kaulasta ja sukella musiikin pyörteisiin. 

Tervetuloa viulutunneille!

Marja Rouvali

Toiminnanohjaaja
Viulu, orkesteri ja kamarimusiikki

Marja on soittanut viulua vuodesta 1974 lähtien Lahden kaupungin orkesterissa (Sinfonia Lahti) ja opettanut viulunsoittoa 30 vuoden ajan mm. Lahden konservatoriossa, Pohjois-Kymen musiikkiopistossa, Lotilan musiikkiluokilla ja Tiirismaan musiikkilukiossa sekä vuodesta 2002 omassa musiikkikoulussa.

’Mielestäni musiikinopetuksessa on tärkeää kannustaa ja rohkaista oppilasta kärsivällisesti, luoda hyvä ja rento opiskeluilmapiiri ja herättää rakkaus musiikkiin, sen esittämiseen ja kuuntelemiseen.’

’Uskon opettajan ja oppilaan innostavaan vuorovaikutukseen, superpositiivisuuteen, oppilaan kokonaispersoonallisuuden tasapainoiseen kehittämiseen hänen omalla tasollaan ja musiikin integroimisen muihin taideaineisiin.’

Heidi Knuters


Viulu, alttoviulu, multi-instru
Musiikkipedagogi, muusikko YAMK, Musiikkiteknologi

Heidi on valmistunut Lahden ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi ja suorittanut Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Musiikkiteknologian opinnot valmistuivat 2016 ja Heidi hyödyntääkin myös teknologian mahdollisuuksia opetuksessaan. Lisäksi opetuksessa hän arvostaa oppilaan oman muusikkouden monipuolistamista improvisaatioon, säveltämiseen ja eri tyylilajeihin tutustumisella.

Opetuksen lisäksi hän soittaa myös itse eri tyylisissä kokoonpanoissa. StrongBows -jousiyhtyeellä ohjelmistossa on niin rokkia poppia kuin iskelmääkin. Otto Bergerin kanssa Heidi soittaa ja laulaa esimerkiksi Bob Dylanin tuotantoa, jossa tyyleinä on niin rock, counry, folk kuin blueskin.

 

’Composing will always be a memory of inspiration;
improvising is live inspiration,
something happening at that very moment.
Do not fear mistakes. There are none.’
-Miles Davis
Share This